The Big One (1997)
Uskomatonta, en edes muista milloin olisin viimeksi jaksanut katsoa elokuvaa dvd:ltä, saati sitten että olisin kirjoittanut siitä tänne. Että tällä sitten katkesi sitten sekin putki ja lähti sekin neitseys.
Eli kyseessä on Michael "Bowling For Fahrenheit 9/11" Mooren aikaisempi elokuva, jossa hän kiertää Ameriikan mantuja markkinoimassa silloista uutuuskirjaansa. Matkallaan hän törmää oikaisua vaativiin vääryyksiin ja siitäkös soppa syntyy. Tai no, ei synny mutta yritetään synnyttää ainakin.
Sinänsähän Mooren elokuvat muistuttavat kaikki enemmän tai vähemmän toisiaan, joten mitään mainittavan uutta tämä elokuva ei anna. (Vielä kun kyseisen kirjan taannoin luin, niin siltäkin puolin materiaali on pitkälti tuttua.) Moore, heiluva kamera ja tyhmät kysymykset toimivat toisaalta vieläkin, joten ei ole valittamista. Jonkun verran tietenkin mietityttää, että joskohan Mooren seuraava elokuva alkaa jo maistua puulta vai löytääkö hän sisältää jotain uusiutumisen mahdollisuuksia.
Itseäni viehätti tässä elokuvassa sen tietty viattomuus, eletään kuitenkin aikoja jolloin Michael Moore ei ollut vielä täysin se Michael Moore jona hänet on viime vuosina opittu tuntemaan. Tuskimpa hänen nykyisellä mediasaturaatiollaan (vai jokohan se meni jo ohi?) pystyisi noin low-key kampanjaa tekemään, eiköhän siellä olisi huolestuneiden kansalaisten lisäksi, err, lisää huolestuneita kansalaisia -- siis niitä sellaisia jotka pelkäävät Mooren käännyttävän heidän lapsensa kommunisteiksi. Toisaalta, tuohan kuulostaa jo hyvinkin kiinnostavalta lähtökohdalta elokuvaan...
Viihdyttävä elokuva jokatapauksessa tämäkin. Mooresta yliannostuksen saaneiden on toki syytä jatkaa kaukaa kiertämistä.
Eli kyseessä on Michael "Bowling For Fahrenheit 9/11" Mooren aikaisempi elokuva, jossa hän kiertää Ameriikan mantuja markkinoimassa silloista uutuuskirjaansa. Matkallaan hän törmää oikaisua vaativiin vääryyksiin ja siitäkös soppa syntyy. Tai no, ei synny mutta yritetään synnyttää ainakin.
Sinänsähän Mooren elokuvat muistuttavat kaikki enemmän tai vähemmän toisiaan, joten mitään mainittavan uutta tämä elokuva ei anna. (Vielä kun kyseisen kirjan taannoin luin, niin siltäkin puolin materiaali on pitkälti tuttua.) Moore, heiluva kamera ja tyhmät kysymykset toimivat toisaalta vieläkin, joten ei ole valittamista. Jonkun verran tietenkin mietityttää, että joskohan Mooren seuraava elokuva alkaa jo maistua puulta vai löytääkö hän sisältää jotain uusiutumisen mahdollisuuksia.
Itseäni viehätti tässä elokuvassa sen tietty viattomuus, eletään kuitenkin aikoja jolloin Michael Moore ei ollut vielä täysin se Michael Moore jona hänet on viime vuosina opittu tuntemaan. Tuskimpa hänen nykyisellä mediasaturaatiollaan (vai jokohan se meni jo ohi?) pystyisi noin low-key kampanjaa tekemään, eiköhän siellä olisi huolestuneiden kansalaisten lisäksi, err, lisää huolestuneita kansalaisia -- siis niitä sellaisia jotka pelkäävät Mooren käännyttävän heidän lapsensa kommunisteiksi. Toisaalta, tuohan kuulostaa jo hyvinkin kiinnostavalta lähtökohdalta elokuvaan...
Viihdyttävä elokuva jokatapauksessa tämäkin. Mooresta yliannostuksen saaneiden on toki syytä jatkaa kaukaa kiertämistä.

0 Comments:
Lähetä kommentti
Links to this post:
Luo linkki
<< Home