Adam Saint-Moore - Musta virta 3: Organ laki (Finn Lectura)

Jokunen kuukausi tapailimme Risingshadowin vanhusjengillä. Jostain kumman syystä keskustelu jossain vaiheessa iltaa kääntyi kirjallisuuteen ja Sisätön Vesa "kehui" muunmuassa ranskalaista scifi-sarjaa Musta virta, jota oli joskus mennä vuosina suomennettukin. Jokunen viikko sitten divarikierroksella osui silmään kaksi osaa tästä sarjasta enkä voinut vastustaa kiusausta napata niitä mukaani, vaikkenkaan normaalisti osta käytettyjä kirjoja.

Ja totta tosiaan, aivan käsittämätöntä kuraahan tämä kirja oli - mutta onneksi edes jollain tasolla viihdyttävää sellaista. Juonen voin lukea läheskokonaisuudessaan jo kirjan takakannesta, mutta noin vielä lyhyemmin selitettynä: poika elää alistettuna lesbomatriarkaattiyhteiskunnassa, tyttö on ylväs amatsonmatriarkka, poika tapaa tytön, poika raiskaa tytön, poika ja tyttö karkaavat yhdessä ja löytävät yhteisen onnen ei-matriarkkayhteiskunnasta. Aijoo, spoiler-varoitus olisi varmaan ollut paikallaan ennen tuota. Yritin kovasti miettiä jotain sanottavaa millä tuon juonikuvion saisi kuulostamaan vähääkään kiinnostavalta, mutta en keksinyt. No, olihan siinä ainakin paljon seksiä ja väkivaltaa täytteenä, joten ihan huonolla mallilla ei asian tola ole.

Mikä tässä kirjassa sitten mättää - tai ei mätä? Aloitetaan lyhyemmästä listasta: kirja on kirjoitettu jollain tasolla sujuvasti, joten sen lukee nopeasti. Pidemmällä listalla voisi miettiä kirjan mahdollista sanomaa: mitä ihmettä kirjailija haluaa sanoa? Peeniksen voima parantaa naiset lesbolaisuudesta? Tämän lisäksi paikoitellen kirja menee hyvin omituisille seuduille, mm. lesbopedofilia glorifoiden. Puhumattakaan siitä kirjan sisäisen logiikan puutteesta ja muutenkin hatarille perustuksille kirjoitetusta tarinasta.

Täydellinen kirjakalkkuna siis. Sarjan neljäsosa odottaa lukemista, ja kaksi ensimmäistä on hankintalistalla. Ei voin kuin digata tällaista kehnoutta. Tykkään, vaikka en tykkää.