Emmanuel Carrère - Huviretki painajaisiin (Like)

Noin heti kirjan alusta lähtien mulla oli näytävä fiilis että olisin nähnyt tämän kirjan joskus leffana. Tai ainakin alun leffasta, en kuolemaksikaan pystynyt muistamaan mitä muuta siinä tapahtui.

Kirja kertoo en-jaksa-tarkistaa-nimestä, nuoresta lievästi ongelmaisesta pojasta, jonka hiihtoleiri menee niin sanotusti käsille. Käsille menemisestä huolimatta, tätä ei voi oikeastaan kutsua juonikirjaksi, vaan kirjailija pelaa selvästi enemmän tunnelmalla ja pojan päänsisäisen maailman tutkailulla. Pojan pelot ja unet sekoittuvat tosi tapahtumiin ja, noh, tosiaan hyvää ei seuraa.

Teknisesti kirja on oivallinen. Puoleen väliin kirjaa mietin vain että mitä ihmettä leffassa tapahtui ja puolesta välistä sitten en kehdannut laskea kirjaa kädestä kun piti päästä sinne viimeiselle sivulle katsomaan mitä siellä tapahtuu. Carrèren proosa kulkee notkeasti ja, ah, tiiviisti eikä sorru liikaan selittämiseen. Asioita jätetään kertomatta ja lukijalle tulkinnan varaa. Tykkään. Tykkään kovasti.

Lyhyt kirja, ei pysty kirjoittamaan pitkästi. Pitänee tarkistaa leffa joskus kokonaan, tarina periaatteessa tuntuisi sopivan oikein hyvin elokuva muotoon. Suositellaan.

English summary:
French writer Carrère's 'La Classe de neige' (no idea if this has been translated in to english) bugged me for a while, as I'm completely sure that I've seen the beginning of the movie version of this. After the bugging vanished, I was sucked in by the drive of the novel. Superbly paced and written, leaves enough open for the reader to figure out. If only more writers would learn from this. Recommended (it's short!).