Willem Elsschot - Juusto (Basam Books)
Mitäköhän tästä kirjasta taas sanoisi. Kovin vaikeaa.
Willem Elsschot on kuulemma kovinta mitä Belgian kirjallisuudella on maailmankirjallisuudelle antaa, jos näin on oikeasti niin... no, eipä paljon suomalaisena ole Belgian kirjallisuudella varaa naureskella. Tämän kirjan perusteella en välttämättä ihan kätsännyt vielä mikä Ellschotissa on muka kaikkein kovinta, perustelut jatkuvat alempana.
Juusto kertoo periaatteessa ihan kiinnostavan tarinan. Konttorirotta Frans Laarmansille tarjotaan mahdollisuus takoa rahaa ilmasta ryhtymällä hollantilaisen juuston myyntiedustajaksi Belgiassa. Yllättäen rahanvuolenta ei olekaan niin helppoa kuin pitäisi ja hilarity ensues. Paitsi että ei ensuoi. Kirjan ongelma on oikeastaan siinä ettei se ole huumoriksi kovinkaan hauskaa tai purevaa, eikä se toisaalta anna tarttumapintaa tarpeeksi että tarinaa voisi lukea draamana. Tällaisenään se on vain ihan kivaa. Ei huonoa, muttei hyvääkään. Neutraalia.
Neutraalia on muutekin kirjan kohdalla hyvä termi. Elsschot kirjoittaa hyvin säästeliäästi, kielikuvia säästellään ja kuvailu on hyvin pintapuolista. Sinänsähän siinä ei ole mitään vikaa, itseasissa hyvinkin monet kirjoittajat voisivat ottaa Elsschotista oppia tämän suhteen, mutta jotenkin tällä kertaa sen takia kirja jättää kylmäksi. Kirja ei vain oikein sytytä missään välissä. Tietenkin päinvastoin kaikkea logiikkaa, kirjailijan jälkisanat ovat silkkaa ajatuksenvirta metaforaa ilman mitään häntää. Onhan siinä kiva kontrasti itse kirjaan, mutta jotain rajaa silti.
File under: ihan kiva. Empä osaa suositella. Boonukset hienosta fonttivalinnasta tekstiin.
English summary:
Willem Elsschot is supposedly one of the most important writers from Belgium. Based on this book ('Kaas' or 'Cheese'), I really can't see why... unless Belgian literature is even sadder state than Finnish. This book left me cold, I really couldn't relate to the text. For a supposedly amusing book, it wasn't really funny at all. For a supposedly tragic book, it didn't really make me feel bad for the characters. Interesting at times, but very very bland in the end. Meh.
Willem Elsschot on kuulemma kovinta mitä Belgian kirjallisuudella on maailmankirjallisuudelle antaa, jos näin on oikeasti niin... no, eipä paljon suomalaisena ole Belgian kirjallisuudella varaa naureskella. Tämän kirjan perusteella en välttämättä ihan kätsännyt vielä mikä Ellschotissa on muka kaikkein kovinta, perustelut jatkuvat alempana.
Juusto kertoo periaatteessa ihan kiinnostavan tarinan. Konttorirotta Frans Laarmansille tarjotaan mahdollisuus takoa rahaa ilmasta ryhtymällä hollantilaisen juuston myyntiedustajaksi Belgiassa. Yllättäen rahanvuolenta ei olekaan niin helppoa kuin pitäisi ja hilarity ensues. Paitsi että ei ensuoi. Kirjan ongelma on oikeastaan siinä ettei se ole huumoriksi kovinkaan hauskaa tai purevaa, eikä se toisaalta anna tarttumapintaa tarpeeksi että tarinaa voisi lukea draamana. Tällaisenään se on vain ihan kivaa. Ei huonoa, muttei hyvääkään. Neutraalia.
Neutraalia on muutekin kirjan kohdalla hyvä termi. Elsschot kirjoittaa hyvin säästeliäästi, kielikuvia säästellään ja kuvailu on hyvin pintapuolista. Sinänsähän siinä ei ole mitään vikaa, itseasissa hyvinkin monet kirjoittajat voisivat ottaa Elsschotista oppia tämän suhteen, mutta jotenkin tällä kertaa sen takia kirja jättää kylmäksi. Kirja ei vain oikein sytytä missään välissä. Tietenkin päinvastoin kaikkea logiikkaa, kirjailijan jälkisanat ovat silkkaa ajatuksenvirta metaforaa ilman mitään häntää. Onhan siinä kiva kontrasti itse kirjaan, mutta jotain rajaa silti.
File under: ihan kiva. Empä osaa suositella. Boonukset hienosta fonttivalinnasta tekstiin.
English summary:
Willem Elsschot is supposedly one of the most important writers from Belgium. Based on this book ('Kaas' or 'Cheese'), I really can't see why... unless Belgian literature is even sadder state than Finnish. This book left me cold, I really couldn't relate to the text. For a supposedly amusing book, it wasn't really funny at all. For a supposedly tragic book, it didn't really make me feel bad for the characters. Interesting at times, but very very bland in the end. Meh.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home