Paula Vuorinen - Mainonta: Ekologia & Etiikka (Turun taideakatemia et al.)
Taannoin jäi käteen Paula Vuorisen opinnäytetyönään kirjoittama lyhyehkö vihkonen ekologian ja etiikan huomioon ottamisesta mainonnassa ja graafisessa suunnittelussa. Periaatteessa kiinnostavaa matskua ja kiinnostavia näkökulmia pitäisi olla luvassa siis.
Mutta kun ei ole. Periaatteessa Paulalla on selvästi ollut erinäisiä kiinnostavia pointteja pohjimmiltaan, mutta lopullinen työ on kyllä turhan kaukana niistä pointeista. Ensimmäisenä kirjan tehoa syö sen ikä. Turhan monta kylmää kiveä on ehditty heittämään järveen sitten kirjan kirjoittamisen (1999), eikä läheskään kaikki pointit tunnu mitenkään valideilta nyky-yhteiskunnassa. Toiseksi kirjoittaja turvautuu paikoitellen turhankin paljon vain vaahtoamaan asioista sen sijaan että argumentoisi järkevästi. Myötä häpeän määrää on paikoitellen hyvin suurta.
Onneksi silloin tällöin Vuorinen onnistuu lyömään lusikkansa oikeaan kulhoon. Jotkin hänen esittämänsä ajatukset ovat ihan aikuisten oikeasti kiinnostavia ja hyödyllisiä. Lähinnä materiaalien ja painovärien ja sen sellaisten kierrättämisestä ja ekologisuudesta. Useammin kuin kerran mennään toisaalta lähinnä huvittavaan mikromanageroitiin, josta ei oikein kenellekkään ole mitään hyötyä. Vai mitä sanotte ehdotuksesta että hologrammipainatuksen sijaan käytettäisiin sarjakuvia... luulen tosin kyllä ettei Vuorinen ollut tuon kanssa täysin tosissaan... eihän? Paikoitellen paistaa myös läpi Vuorisen täysin vajaavainen käsitys minkälaisessa ympäristössä mainontaa ylipäänsä tehdään, osa hänen ehdotuksistaan ovat lähinnä sellaisia että niitä noudattamalla vain menettää asiakkaita.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin kiinnostavia pointteja, joita muutamaa varmaan on syytä joskus pitääkin mielessä. Kokonaisuutena tämä on kuitenkin lähinnä sellaista keskenkasvuisen kettutytön uhoa valtakoneistoa kohtaan. Sellaista josta sitten oikeassa elämässä kasvetaan ulos nopeasti ja mennään oikeisiin töihin ja ostetaan farmariauto.
English summary:
This is a small booklet about ethics and ecologicality (is that a word?) in advertising and graphic design. While the writer is on a good cause and some of her points are valid, most of this is just... well... not very good. Most of the time she just rants and raves about ridiculous things and most of time she seems to be totally unaware of what kind of enviroment advertising is being done most of the time. Some good points here and there, but all in all this is just juvenile.
Mutta kun ei ole. Periaatteessa Paulalla on selvästi ollut erinäisiä kiinnostavia pointteja pohjimmiltaan, mutta lopullinen työ on kyllä turhan kaukana niistä pointeista. Ensimmäisenä kirjan tehoa syö sen ikä. Turhan monta kylmää kiveä on ehditty heittämään järveen sitten kirjan kirjoittamisen (1999), eikä läheskään kaikki pointit tunnu mitenkään valideilta nyky-yhteiskunnassa. Toiseksi kirjoittaja turvautuu paikoitellen turhankin paljon vain vaahtoamaan asioista sen sijaan että argumentoisi järkevästi. Myötä häpeän määrää on paikoitellen hyvin suurta.
Onneksi silloin tällöin Vuorinen onnistuu lyömään lusikkansa oikeaan kulhoon. Jotkin hänen esittämänsä ajatukset ovat ihan aikuisten oikeasti kiinnostavia ja hyödyllisiä. Lähinnä materiaalien ja painovärien ja sen sellaisten kierrättämisestä ja ekologisuudesta. Useammin kuin kerran mennään toisaalta lähinnä huvittavaan mikromanageroitiin, josta ei oikein kenellekkään ole mitään hyötyä. Vai mitä sanotte ehdotuksesta että hologrammipainatuksen sijaan käytettäisiin sarjakuvia... luulen tosin kyllä ettei Vuorinen ollut tuon kanssa täysin tosissaan... eihän? Paikoitellen paistaa myös läpi Vuorisen täysin vajaavainen käsitys minkälaisessa ympäristössä mainontaa ylipäänsä tehdään, osa hänen ehdotuksistaan ovat lähinnä sellaisia että niitä noudattamalla vain menettää asiakkaita.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin kiinnostavia pointteja, joita muutamaa varmaan on syytä joskus pitääkin mielessä. Kokonaisuutena tämä on kuitenkin lähinnä sellaista keskenkasvuisen kettutytön uhoa valtakoneistoa kohtaan. Sellaista josta sitten oikeassa elämässä kasvetaan ulos nopeasti ja mennään oikeisiin töihin ja ostetaan farmariauto.
English summary:
This is a small booklet about ethics and ecologicality (is that a word?) in advertising and graphic design. While the writer is on a good cause and some of her points are valid, most of this is just... well... not very good. Most of the time she just rants and raves about ridiculous things and most of time she seems to be totally unaware of what kind of enviroment advertising is being done most of the time. Some good points here and there, but all in all this is just juvenile.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home