Spin 1/06

Spin, Suomen vanhin SF-lehti. Spin, jolla ei ole mitään tekemistä sen ulkomaalaisen musiikkilehden kanssa. Spin, jonka lukemisen lopetin muutama vuosi sitten tason romahduttua vähän turhankin paljon päätoimittajavaihdoksessa. Spin, jonka uusin (?) numero jäi kuitenkin vaihteeksi käteen Akateemisesta, kun näytti nopealla selauksella oikein mukavalta. Eli joo, paluu vanhan tutun luokse.

Spin tosiaan näyttää jälleen lukemisen arvoiselta lehdeltä ja ennen niin kamala taittokin näyttäisi löytäneen linjansa. Tosin leipisfonttina on edelleen arial, mikä on ns. never-forgive action. Jälki näyttäisi olevan jälleen kivasti nostanut kuitenkin tasoaan, joten eiköhän tämä mene ainakin sillontällöiseen lukemiseen.

Sisällöstä sitten. Suurimman palan lehden kakusta saa Turun saiönsfiktion seuran historiikki, joka on sinänsä kiinnostavaa luettavaa. Suomen vanhin kyseisenlainen seura kuitenkin ovat he. Suomalaisen fandomin kehityskaari nähtävillä jne jne.

Novelleina lehdessä patsastelee Petri Laineen Les Morts Dansant ja Christopher Stiresin Tappava kuu. Laineen novelli on ihan mukavaa merirosvokauhuilua, vaikkakaan kovinkaan uusilla urilla kuljekkaan. Etenee kivasti ja sen sellaista. Vähän on sellainen kutina muuten että vielä jokunen vuosi sitten Petri Laineen novellit oli paljon parempia kuin nämä viimeaikoina lukemani. Vai olenkohan vain sattunut jämien lähteille. Christopher Stiresin novelli oli sitten niin kamalaa ihmissusikauhua, että pelotti lähinnä omien hermojen puolesta. En ihan käspää että miks näin huonoja novelleja pitää erikseen kääntää ulkomailta, yhtä kamalia löytyy kyllä kotimaastakin. Ei näin.

Muuten mukavaa sisältöä. Serenityn arvostelija ei muistaakseni tässä lehdessä ollut ihan yhtä pihalla kuin muutamassa muussa lehdessä.

English summary:
Finnish fanzine wagon continues to tumble along. This time Spin, which is the oldest finnish SF-magazine. I stopped reading the magazine a couple of years ago, as the quality of the 'zine went horribly down hill with the change of editor-in-chief. Luckily the quality seems to have gotten a nice boost, and even the layout of the magazine is looking passable. Though arial is still horrible choice for bodytext. Enjoyable read still, eventhough Christopher Stires' short story was horribly bad.