Kari Nenonen - Se ken tulee viimeksi on kuolema (Book Studio)
Aina ei käy tasan onnenlahjat. Tai pikemminkin joskus sattumat on epämiellyttäviä. Tai pikemminkin joskus elämä heittelee sellaisia kurvipalloja, että voi vaan pysähtyä ihmettelemään sitä. (Elämää siis, ei niinkään niitä nimenomaisia kurvipalloja.)
Selityksenä edellisenä kerrottakoon siis seuraavanlainen tarina: Mietin jo taannoin itsekseni että minne on kadonnut suomalainen kauhukirjallisuus ja otin sen tuolla internetissä puheeksikin. Vakavasti otettavat suomalaiset kauhukirjailijat on voinut laskea kahdella sormella, toinen sormi on merkannut Boris Hurttaa ja toinen Kari Nenosta. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta voi sitten laskea sen toisen sormen ja tyytyä osoittelemaan sillä pystyynjääneellä rumasti vaikkapa kohtalolle.
Tarina jatkuu tässä kappaleessa niin, että onnekseni sitten osui käteeni eräältä halpakirjakaupalta tämän kirjoituksen otsikon muotoinen kirja. Which was nice. Ja eikun kotona sitten lukemaan nautinnolla. Niin eiköhän sitten aamulla odota vastassa tällainen uutinen. Which wasn't nice. Vähemmästäkin vetää hiljaiseksi. Ja silleen, olipas harvinaisen ironinen (siinä alanismorrissette-mielessä) sattuma tuohon kirjan nimeen verraten. Tsiisus.
Kirja itsessään, kaikesta tästä huolimatta oli sitten kuitenkin positiivinen tapaus. Onneksi. Kirja kertoo aika uskottavasti tuommoisesta nuoruuden ystävyydestä, joka tietty menee jossain välissä kauhuksi. Tarinaa kerrotaan vuorotellen kumpaisenkin ystävyksen näkökulmasta, mikä on oivallinen ratkaisu. Tarina juoksee eteenpäin notkeasti ja sopivassa mitassa. Negatiivisella puolella voisi antaa palautetta (no, vähän myöhäistä, mutta kuitenkin), loppupuolen elokuvallisista tyylikeinoista, jotka eivät oikein sopineet kirjalliseen muotoon. Visuaalinen pelottelu on vähän vaikeaa ilman visuaalisia ärsykkeitä.
Erinomainen kirja kuitenkin. Kepeät mullat kirjoittajalle.
English summary:
This is quite ironic (in the alanismorrissette-like way). I had been wondering for a while what had happened to this writer as I hadn't heard anything of him lately. And then I happened to come across with this book of his. The next morning I heard the news he had passed away. And the name of the book? "Death is the last to come." So yeah, RIP.
Selityksenä edellisenä kerrottakoon siis seuraavanlainen tarina: Mietin jo taannoin itsekseni että minne on kadonnut suomalainen kauhukirjallisuus ja otin sen tuolla internetissä puheeksikin. Vakavasti otettavat suomalaiset kauhukirjailijat on voinut laskea kahdella sormella, toinen sormi on merkannut Boris Hurttaa ja toinen Kari Nenosta. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta voi sitten laskea sen toisen sormen ja tyytyä osoittelemaan sillä pystyynjääneellä rumasti vaikkapa kohtalolle.
Tarina jatkuu tässä kappaleessa niin, että onnekseni sitten osui käteeni eräältä halpakirjakaupalta tämän kirjoituksen otsikon muotoinen kirja. Which was nice. Ja eikun kotona sitten lukemaan nautinnolla. Niin eiköhän sitten aamulla odota vastassa tällainen uutinen. Which wasn't nice. Vähemmästäkin vetää hiljaiseksi. Ja silleen, olipas harvinaisen ironinen (siinä alanismorrissette-mielessä) sattuma tuohon kirjan nimeen verraten. Tsiisus.
Kirja itsessään, kaikesta tästä huolimatta oli sitten kuitenkin positiivinen tapaus. Onneksi. Kirja kertoo aika uskottavasti tuommoisesta nuoruuden ystävyydestä, joka tietty menee jossain välissä kauhuksi. Tarinaa kerrotaan vuorotellen kumpaisenkin ystävyksen näkökulmasta, mikä on oivallinen ratkaisu. Tarina juoksee eteenpäin notkeasti ja sopivassa mitassa. Negatiivisella puolella voisi antaa palautetta (no, vähän myöhäistä, mutta kuitenkin), loppupuolen elokuvallisista tyylikeinoista, jotka eivät oikein sopineet kirjalliseen muotoon. Visuaalinen pelottelu on vähän vaikeaa ilman visuaalisia ärsykkeitä.
Erinomainen kirja kuitenkin. Kepeät mullat kirjoittajalle.
English summary:
This is quite ironic (in the alanismorrissette-like way). I had been wondering for a while what had happened to this writer as I hadn't heard anything of him lately. And then I happened to come across with this book of his. The next morning I heard the news he had passed away. And the name of the book? "Death is the last to come." So yeah, RIP.

0 Comments:
Lähetä kommentti
Links to this post:
Luo linkki
<< Home