Pasi Ilmari Jääskeläinen - Taivaalta pudonnut eläintarha (Atena)

Joskus vuosia sitten haltuuni ajautui Pasi Jääskeläisen Missä junat kääntyvät-novellikokoelma. En tiennyt kirjoittajasta tai kokoelmasta mitään, mutta jostain syystä oletin kokoelman pitävän sisällään science fictionia.

Arvattavaa onkin, että petyin suuresti ensimmäisen novellin luettuani, eihän se ollut scifiä laisinkaan. Vaan jotain kauhua. Tai siis realismia, missä oli vähän jotain outoja juttuja. Höh ja plääh. Ja kokoelma jäi hyllyyn pölyttymään siltä istumalta.

Kunnes onneksi muutama vuosi sitten tajusin siivota sen hyllystä takaisin lukemattomien kirjojen pinoon ja lopulta päädyinkin lukeman kirjan ajatuksella. Ja toisella kertaa olin vakuuttunut. Vielä myöhemmin samalta kirjoittajalta ilmestyi esikoisromaani Lumikko ja yhdeksän muuta joka vakuutti lisää.

Ja nyt tuosta muinaisesta novellikokoelmasta on julkaistu uusi versio, tällä kertaa kustannustoimitettuna. Ja sehän oli mitä nämä novellit kaipasivat. Vaikka novellit toimivatkin mainiosti jo vanhoissa muodoissaan, niin nämä muokatut ja rönsyttömämmät toimivat vielä paremmin. Lähes täydellisesti. Olkoon tämä esimerkki jälleen kerran kustannustoimittamisen tärkeydestä kirjallisuudessa. Kustannustoimittamaton kirja on kuitenkin vähän niinkuin elokuva ilman tuottajaa. Tai itseasiassa juuri niinkuin.

Sisällöstä sen verran, että hyvää kamaa edelleen. Toimivaa spekulatiivisen fiktion ja kaiken muun rajoilla hääräilevää kirjallisuutta. Kirjailijalla oli tälle joku oma genrekin, mutta en kuolemaksenikaan sitä muista. Spekulatiivinen fiktio kattaa tämän joka tapauksessa ihan yhtä hyvin. Muuta novelleista ei oikein nyt toisellakaan lukemisella auennut täysin (esim. Muurmaa), mutta vähintään viihdyttivät jokainen siltikin.

Suositellaan.