Rolling stock

Viime aikoina olen fiilistellyt suunnattomasti englannin kielen ilmausta "rolling stock". Se soljuu niin kivasti kieleltä ja piristää mieltä. Rolling stock saattaa myös olla ainut kirjain yhdistelmä, joka näyttää hyvältä kun sen kirjottaa Dax-kirjasimella, kuten alla olevasta voidaan todeta.

Rolling Stock vois myös olla aika pätevä bändin nimi, ellei joku irvileuka heti kuitenkin huomauttaisi että se on noin 77% sama kuin sen yhden toisen bändin.

Hancock (2008)

No mutta tässäpäs oli kiinnostava elokuva. Ei niinkään juonensa, teemojensa, ohjauksensa tai näyttelijäsuoritustensa takia, vaan puhtaasti sen perusteella ettei leffassa ollut mitään kiinnostavaa. Niinkuin ihan aikuisten oikeasti. En ole koskaan ennen nähnyt elokuvaa, jonka aikana en hetkeäkään välittänyt mistään mitä elokuvassa tapahtuu. Peter Jacksonin King Kong-uusioinnissahan oli jonkun verran tätä ilmassa, mutta ei näin pahasti kuin Hancockissa.

Leffan juonessa Will Smith esittää muistinsa menettänyttä alkoholisti supersankaria, joka aikansa toikkaroiltuaan yhdistää voimansa pr-miehen kanssa ja jotain sen sellaista. Periaatteessa näistä lähtökohdista olisi voinut saada jos jonkinlaista kiinnostavaa aikaan helpostikin, joten leffan mielenkiinnottomuus on aina vain hämmentävämpää. Osa syynsä, tai todennäköisesti pääsyynä, voi pitää ratkaisua yhdistellä komediaa, vakavaa draamaa ja toimintaa supersankarielokuvassa. Mikä on sinänsä äärimmäisen kunnianhimoista, mutta kun tässä komedia ei naurata, draama ei kosketa eikä toiminta jännitä., niin elokuva ei kosketa katsojaa mitenkään. Leffa ei herätä kiinnostusta edes junaonnettomuus-joka-on-pakko-nähdä -akselilla, niinkuin esmes Richard Kellyn tuskastuttavan kehno Southland Tales.

Tällä elokuvalla ei ole oikeastaan mitään funktiota. Ainoana positiivisena puolena leffasta voi pitää vain sen pituutta (puolitoista tuntia), joka oli oikein mukavaa näinä aikoina. Ja tietty sitä että leffalle ollaan jo puuhaamassa jatko-osaa, syistä joita en täysin pysty käsittämään, mutta jotka varmaankin liittyvät leffan yli 600 miljoonan dollarin lipputuloihin.

Ja lopuksi kuva siitä huomattavasti kiinnostavammasta Hancockista, noin niinkuin tasapainottamaan tilannetta.

(se o herbie)

Dark Label Season 1

Kaikkien kauhuelokuvien ystävien riemuksi Future Film pykäsi viime vuoden lopulla ilmoille laatikollisen laatukauhua pilkkahinnalla. Niin, laatua se heikkokin laatu on. Ja voin hyvin kuvitella että olen ainoa tämän ostanut joka on ostoksestaan riemunnut. Ainakin hätäinen internetguuglaus näin minulle väitti.

Koska olen laiska ja... tuota... laiska, lyhyet kommentit leffoista alla. Osa perustunee Facebookissa julkaisemiini kommentteihin.

The Gravedancers: En näemmä ollutkaan ollut kirjoittanut tästä mitään Facebookkiin. Mutta muistaakseni tykkäsin vähän. Pari tuoreehkoa ideaa, mikä tosi hyvin kauhuleffalta nykypäivänä: 6/10.

Tyttö kellarissa: Ehkä huonoin elokuva minkä olen ikinä nähnyt. Ja nimenomaan huonolla tavalla. Myöhemmin olen kyllä jäänyt useasti tätä muistelemaan lämmöllä. 1/10.

Hatchet: Tämä olikin yllättäen kauhukomedia (ihan tarkoituksella eikä tahattomasti niinkuin monet muut näistä), jotain hyviä ideoita muistaakseni. New Orleansia ja sen tunnelmaa on turhan vähän jaksettu käyttää hyödyksi leffoissa. 6/10.

Unrest: Intiaanihaamu saalistaa lääketieteenopiskelijoita ruumishuoneella. En muistaakseni ole koskaan ennen nähnyt tällaista tarinaa elokuvassa. Siitä pisteet. 7/1o.

Deep fear: Intiaanihaamu saalistaa sheriffiä aavikolla. En muistaakseni ole koskaan ennen nähnyt tällaista tarinaa elokuvassa. Siitä pisteet. 6/1o.

Rottweiler: Intiaanihaam... eikun cyborgirottweiler saalistaa vankikarkuria lähitulevaisuuden totalitaristisessa Espanjassa. Tartteeko sanoa muuta? Laadun takaa Brian Yuzna. 2/10.

8 Legs: Siistejä animatroniikka hämähäkki-tyyppisiä hirviöitä. Melkein tunnettuja näyttelijöitä. Brian Yuzna. 5/10.

Jälkikäteen katellen noissa mun pisteissä ei ole oikeastaan mitään järkeä. Osa leffoista pisteytetty ns. oikeiden elokuvien mukaan ja osa kalkkunoiden. Intiaanihaamut, cyborgirottweilerit ja animatroniikka hämähäkkihirviöt vievät kyllä oikeasti näistä pisimmän korren.

Loput leffat kuhan saan tuon kaapinpaikanmäärääjän huijattua ne katsomaan kanssani. Voi mennä hetki.